Jopa 78,5% Vivenin asiakkaista haluaisi pudottaa painoa.

Turhautumista on usein vaikea välttää. "Syön terveellisesti ja liikun, mutta paino ei liikahda – tai vain nousee."

Lliian usein terveydenhuollossa vastauksena on ollut vain neuvo syödä vähemmän ja liikkua enemmän. Olen lääkärinä yhä vakuuttuneempi siitä, että tämä selitys jää puolitiehen.

Paino ei ole pelkkä tahdonvoiman, eikä aina edes täysin elintapojen mittari. Sen taustalla on biologisia järjestelmiä – hormoneja, aineenvaihduntaa ja hermoston säätelyä – jotka hyvin pitkälti määräävät lopputuloksen.

Haluan tässä avata mekanismeista neljä, joita harvoin ehditään perusterveydenhuollossa käymään läpi.

1) Insuliini ja insuliiniresistenssi

Insuliini on haiman erittämä hormoni, jonka päätehtävä on säädellä verensokeritasoja.

Kun insuliinitasot nousevat esimerkiksi syömisen jälkeen, tapahtuu mm. seuraavat kolme asiaa:

1. Glukoosia eli verensokeria siirtyy enemmän lihaksiin

2. Maksa vähentää glukoosin vapauttamista vereen

3. Glukoosia ja rasvahappoja varastoidaan rasvasoluihin

Jos insuliinitasot ovat jatkuvasti korkealla esimerkiksi napostelun, sokeristen juomien käytön tai insuliiniresistenssin takia, keho pysyy rasvan varastointitilassa.

Toisin sanoen korkea insuliini ohjaa energian rasvasoluihin ja lukitsee sen sinne.

2) Sukuhormonien muutokset

Estrogeeni vaikuttaa siihen, mihin keho varastoi rasvaa ja kuinka herkästi solut reagoivat insuliiniin.

Estrogeeni ohjaa rasvaa varastoitumaan lantiolle ja reisille, mutta perimenopaussissa ja vaihdevuosissa sen lasku siirtää painopistettä vatsan alueelle – juuri sinne, missä rasva on aineenvaihdunnallisesti haitallisinta.

Moni nainen kokeekin neljänkympin jälkeen, että "samat keinot eivät enää toimi" – eikä se ole mielikuvitusta, vaan biologiaa.

3) Stressi ja kortisoli

Stressitilassa keho varautuu uhkaaviin tilanteisiin nostamalla kortisolitasoja.

Tällöin tapahtuu mm. seuraavat kolme asiaa:

1. maksa vapauttaa enemmän glukoosia vereen, jotta keho saa nopeasti energiaa

2. verensokerin nousu puolestaan nostaa insuliinitasoja, mikä lisää energian varastoitumista rasvaksi

3. rasva varastoituu stressin pitkittyessä kortisolin ja insuliinin myötä erityisesti keskivartalon alueelle

Lisäksi stressi ja siihen usein kytkeytyvät unihaasteet sotkevat nälkää sääteleviä hormoneja niin, että nälkä kasvaa ja kylläisyydentunne heikkenee.

4) Kilpirauhasen vajaatoiminta

Kilpirauhanen säätelee koko elimistön aineenvaihdunnan nopeutta.

Vajaatoiminnassa aineenvaihdunta hidastuu, mikä voi näkyä mm. painonnousuna ja väsymyksenä.

Kilpirauhasen vajaatoiminta on naisilla selvästi yleisempää kuin miehillä, ja varhaisvaiheessa se jää harmillisen usein tunnistamatta. Pelkkä TSH-arvo ei aina riitä; monesti tarvitaan lisäksi vapaa T4 ja kliininen kokonaisarvio.

Miksi tällä on väliä?

Harmillisen moni nainen kamppailee painonhallinnan haasteiden kanssa. Ja harmillisen usein haasteet vaikuttavat lopulta myös elämänlaatuun, mielialaan, terveyteen ja sairausriskeihin.

Juuri siksi on tärkeää tunnistaa ne taustamekanismit, jotka vaikuttavat omaan tilanteeseen. Tässä laajat verikokeet ja asiantuntijan analyysin voivat olla hyvin merkityksellisiä.

Kun ymmärtää, mistä haasteet kumpuavat, muutoksesta tulee huomattavasti helpompaa.

Jenni Hyysalo
Lääketieteen tohtori
Lääketieteellinen johtaja, Viven